Vety H2

Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine. Sen kemiallinen merkki on H (lat. hydrogenium). Normaalissa ilmanpaineessa huoneenlämmössä vety on väritön, hajuton ja mauton, tulenarka, ilmaa huomattavasti kevyempi kaasu, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisina molekyyleinä (H2).

Pääkäyttökohde

Vetyä käytetään ammoniakkisynteesissä, suolahapon ja vetyperoksidin valmistuksessa, orgaanisissa synteeseissä, jäähdytys-, leikkaus-, hitsaus-, plasmaleikkaus-, suoja- ja pelkistyskaasuna, laboratoriokemikaalina sekä ravintorasvojen valmistuksessa. Vetyä voidaan käyttää myös polttoaineena autoissa.

Perusasioita vedystä

Suomessa vetyä kuljetaan ja varastoidaan puristettuna kaasuna. Puhdas vetykaasu ei ole myrkyllistä. Vetykaasun hengittäminen muuttaa puheäänen korkeaksi. Suurina pitoisuuksina se syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Vety on erittäin helposti syttyvä kaasu. Vetyliekkiä on vaikea havaita, ja kosketus siihen aiheuttaa pahoja palovammoja. Humahtaen palava kaasupilvi aiheuttaa pilven sisälle jääneille vaikeita palovammoja. Vedyllä ei ole todettu olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

Lisätietoja, etuja, haittoja

Puristetun vedyn vuoto voi muodostaa niin paljon staattista varausta, että vuoto syttyy näennäisesti itsestään. Myös muuten muodostunut staattinen varaus, kipinät, kuumat pinnat ja liekit sytyttävät vedyn helposti. Ruosteinen pinta voi sytyttää vedyn huomattavasti itsesyttymislämpötilaa alemmassa lämpötilassa. Hienojakoinen platina ja jotkut muut metallit sytyttävät vedyn. Vuotava vety kohoaa ylöspäin ja muodostaa syttyvän seoksen suljetun tilan yläosaan. Vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa. Tulipalon kuumentama kaasusäiliö voi repeytyä, minkä jälkeen vapautunut vety palaa räjähdyksenomaisesti.

Pyrkimyksissä vähentää liikenteen päästöjä yksi vaihtoehdoista on vedyn käyttäminen autojen polttoaineena. Polttokennoauto saa energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä, jota polttokenno tuottaa yleensä vedystä ja hapesta. Vety valmistetaan sähkön avulla vedestä ja säilötään tankkeihin ja happi saadaan ilmasta. Kennon tuottama sähkö varastoidaan akkuihin, joita voidaan ladata myös jarrutuksen aikana. Akusta sähkö johdetaan auton moottoriin, jolloin kone toimii kuten tavallinen sähköauto. Auto ei saastuta, ja hyötysuhde polttokennoon kytketyllä sähkömoottorilla on noin 50–60%, kun se on bensiinimoottorilla n. 25 %, dieselmoottorilla n. 40 %.

Detector on toimittanut vetyilmaisimia mm. seuraaviin kohteisiin:

Metalliteollisuuden yrityksille (Boliden Harjavalta)

Yliopistoille (Jyväskylä Yliopisto Nanoscience Center)

Tutkimuskeskuksille (VTT)

Konepajoille (Ecocat)

Kemianteollisuuden yrityksille (Fermion)

Rakennusautomaatio-alan yrityksille (Siemens, Honeywell)

Paperitehtaille (UPM Kymmene)

Katso linkistä Detectorin tuotteet vedyn valvontaan

Kysy lisää!