Typpi N2

Typpi on elämälle välttämätön alkuaine, jota esiintyy luonnossa erilaisissa yhdisteissä. Typpeä käytetään esimerkiksi herkästi syttyvien ja räjähdysalttiiden aineiden kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä elintarvikepakkauksissa suojakaasuna. Nestemäistä typpeä käytetään muun muassa elintarvikkeiden jäähdytykseen ja pakastukseen. Tunnettuja typpiyhdisteitä ovat esimerkiksi ammoniakki ja ilokaasu.

Perusasioita typestä

Typpi on väritön, mauton, hajuton, myrkytön ja palamaton, ilmaa kevyempi kaasu. Ilmasta noin 78 % on typpeä ja kasvit tarvitsevat typpeä valkuaisaineiden ja lehtivihreän muodostamiseen. Kaasuteollisuus valmistaa typpeä ilmasta tislaamalla. Typpeä tarvitaan eniten valmistettaessa ammoniakkia, josta taas valmistetaan muita typpiyhdisteitä. Typpihappoa käytetään paljon lannoitteiden, räjähdysaineiden, väriaineiden ja lääkkeiden valmistamiseen. Typpeä kuljetetaan ja varastoidaan joko puristettuna tai jäähdyttämällä nesteytettynä kaasuna.

Ammoniakki NH3 on eräs kemianteollisuuden peruskemikaaleista. Se on väritön, pistävähajuinen, ilmaa kevyempi, heikosti emäksinen kaasu, jota valmistetaan teollisesti typestä ja vedystä. Ilokaasu eli dityppioksidi (N2O) on väritön kaasu, jota käytetään happeen sekoitettuna kipujen ja jännityksen lieventämiseen muun muassa synnytyksissä ja hammashoidoissa. Ilokaasua valmistetaan teollisesti ammoniumnitraattia hajottamalla.

Lisätietoja, etuja, haittoja

Koska typpi on hajuton, mauton ja näkymätön kaasu, se on aiheuttanut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Nestemäinen typpi kaasuuntuu välittömästi, ja sen hengittäminen aiheuttaa tajuttomuuden 15 sekunnissa ja kuoleman alle minuutissa. Usein uhriksi joutuu myös auttamaan rientänyt henkilö, joka ei tiedosta vaaraa. Tätä ominaisuutta käytetään teurastamoissa tajuttomuuden ja kuoleman aikaansaamiseksi teuraseläimille. Laitesukelluksessa käytetyssä paineilmassa oleva typpi voi aiheuttaa sukeltajantaudin, jos syvältä noustaan liian nopeasti pintaan.

Ilmakehään päässyt ilokaasu saattaa tuhota otsonikerrosta enemmän kuin freonit. Ilokaasun lähteitä ovat maaperä ja valtameret, joista on peräisin yli 60 % ilmakehän ilokaasusta, sekä esimerkiksi lannoitetut pellot, autojen moottorit ja viemärit.

Happikato eli anoksia

Happikato voi syntyä, jos hengitysilmaan vuotaa happea syrjäyttäviä kaasuja. Tällaisessa vaaratilanteessa ilman happi ei riitä elintoimintojen ylläpitoon ja seuraukset voivat olla hengenvaaralliset. Oikeanlaisella kaasunilmaisimella hengenvaaralliset kaasuvuodot havaitaan hyvissä ajoin, eikä suurempaa onnettomuutta ehdi sattua. Typen pitoisuuksia ilmassa seurataan happikadon mittaamisen kautta.

Detector on toimittanut happi-ilmaisimia mm. seuraaviin kohteisiin:

Lääketeollisuuden yrityksille (Orion Corporation)

Paperiteollisuuden yrityksille (UPM-Kymmene, StoraEnso)

Konepajateollisuuden yrityksille (Wärtsilä Finland Oy, Ata-gears, Kumera Drives, Foster Wheeler, Hypcom)

Sairaaloihin (Tampereen Yliopistollinen Sairaala, Malmin sairaala, City Center Silmäsairaala, Tikka, Dextra)

MRI-yksiköihin (Siemens Healthcare)

Elintarviketeollisuuden yrityksille (Valio, Apetit Pakaste, A-liha)

Kemiateollisuuden yrityksille (Sachtleben, Altia. Fermion)

Yliopistoille ja Tutkimuslaitoksille (Jyväskylän yliopisto Nanoscience, Evira Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö)

Jalostamoille (Pilodist)

Hotelleille (Sokos)

Automaatioalan yrityksille (Efora, Protacon)

Katso linkistä Detectorin tuotteet happikadon valvontaan

Kysy lisää!