Happi, O2

Happi on elämän kannalta tärkeä alkuaine, jota on ilmakehässä 20,9 prosenttia. Sitä esiintyy runsaasti luonnossa myös yhdisteinä kuten vetenä, sekä lukuisina maa- ja kallioperän mineraaleina, jotka ovat muiden alkuaineiden ja hapen muodostamia yhdisteitä. Otsonikerroksen muodostuminen mahdollisti elämän siirtymisen vedestä maalle, koska ilman otsonia eliöt altistuisivat liialliselle ultraviolettisäteilylle.

Pääkäyttökohde

Teollisuudessa hapella on käyttöä voimakkaana hapettimena varsinkin teräs- ja kemianteollisuudessa. Sairaaloissa happea käytetään etenkin anestesiassa ja hengityselinsairaiden hengitykseen. Lisäksi happea käytetään hitsauksessa sekä metanolin valmistuksessa.

Perusasioita hapesta

Happi on väritön ja hajuton, hieman ilmaa raskaampi kaasu. Nesteytetty happi on väriltään vaaleansinistä ja erittäin kylmää (-183°C). Litrasta nestemäistä happea saadaan noin 840 litraa kaasumaista happea. Happea kuljetetaan ja varastoidaan joko puristettuna tai jäähdyttämällä nesteytettynä kaasuna. Turvallisuussyistä happea toimitetaan myös hajustettuna (dimetyylisulfidi). Happi on voimakas hapetin ja yhdistyy vaihtelevissa lämpötiloissa kaikkiin alkuaineisiin jalokaasuja lukuun ottamatta muodostaen yleensä oksideja. Happikaasu saattaa syövyttää joitain metalleja erityisesti kosteissa olosuhteissa. Nestemäisen hapen kylmät höyryt haurastuttavat hiiliterästä ja useimpia seosteräksiä.

Lisätietoja, etuja, haittoja

Happi on normaalisti stabiili. Se ei ole syttyvää, mutta se ylläpitää palamista ja lisää tulipalon voimakkuutta. Kaasumainen happi reagoi kiivaasti monien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Happivuoto aiheuttaa syttymisvaaran suljetuissa tiloissa. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu palava materiaali syttyvät helposti.

Happikato eli anoksia

Happikadossa ilman happimäärä on niin alhainen, että korkeammat elämänmuodot eivät kykene pärjäämään siinä. Happikato voi syntyä, jos hengitysilmaan vuotaa happea syrjäyttäviä kaasuja. Tällaisessa vaaratilanteessa ilman happi ei riitä elintoimintojen ylläpitoon ja seuraukset voivat olla hengenvaaralliset. Yksinkertaisin tapa estää happikadon synty, on valvoa kaasujen pitoisuuksia hengitysilmassa. Oikeanlaisella kaasunilmaisimella hengenvaaralliset kaasuvuodot havaitaan hyvissä ajoin, eikä suurempaa onnettomuutta ehdi sattua.

Detector on toimittanut happi-ilmaisimia mm. näihin kohteisiin:

Lääketeollisuuden yrityksille (Orion Corporation)
Paperiteollisuuden yrityksille (UPM-Kymmene, StoraEnso)
Konepajateollisuuden yrityksille (Wärtsilä Finland Oy, Ata-gears, Kumera Drives, Foster Wheeler, Hypcom)
Sairaaloille (Tampereen Yliopistollinen Sairaala, Malmin sairaala, City Center Silmäsairaala, Tikka, Dextra)
MRI-yksiköille (Siemens Healthcare)
Elintarviketeollisuuden yrityksille (Valio, Apetit Pakaste, A-liha)
Kemiateollisuuden yrityksille (Sachtleben, Altia. Fermion)
Tutkimuslaitoksille (Evira Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö)
Yliopistoille (Jyväskylän yliopisto Nanoscience)
Jalostamoille (Pilodist)
Hotelleille (Sokos)
Automaatiosuunnittelualan yrityksille (Protacon)
Rakennusautomaatio-alan yrityksille (Efora)

Katso linkistä Detectorin tuotteet hapen valvontaan

Kysy lisää!