Käytön yleinen hyväksyttävyyskin on aika heikkoa - turpeelle jätetään pitkkiä jäähyväisiä

Päiväys: 26.01.2018 - Kaasualan uutisia

Oulun Energia on ilmoittanut, että se lopettaa turpeen käytön yhtenä polttoaineistaan. Moni muu turvetta käyttävä energiayhtiö ei vielä ota kantaa asiaan omasta puolestaan.

”Turpeen käyttö vähenee asteittain ja poistuu kokonaan polttoainevalikoimastamme 2040-luvulla”, Oulun Energian toimitusjohtaja Juhani Järvelä kertoo.

Pohjois-Suomen energiajätti kertoi linjauksestaan samalla kun ilmoitti investoivansa 200 miljoonaa euroa uuteen Laanilan biovoimalaitokseen. Laanilan voimalan rakennustyöt alkavat ensi kesänä ja valmista pitäisi olla vuoden 2020 lopussa.

Uusi voimala on niin sanottu monipolttoainevoimalaitos, joka voi hyödyntää erilaisia polttoainekoostumuksia. Sen polttoaineteho on 215 megawattia, sähköteho 70 megawattia ja kaukolämpöteho 175 megawattia.

Turpeen käyttöä painaa alas moni ulkoinen tekijä.

Vanhassa Toppila ykkösessä tekniikka on rajoittanut puun käyttöä. Uudessa voimalassa polttoainesuhteiden muuttaminen tarvittaessa käy aiempaa helpommin.

”Meidän pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2050. Turpeen käyttö on ajettava kokonaan alas, muutoin siihen ei päästä”, Järvelä selittää.

Oulun Energian polttoainejakaumassa turpeen osuus oli 51 prosenttia ja puun 31 prosenttia vuonna 2016. Jätteen osuus oli 16 prosenttia. Uusi voimala keikauttaa suhteet toisinpäin, kun puun osuus kasvaa noin kahteen kolmasosaan.

”Turve on silti tärkeä osa polttoainehuoltoamme vielä parinkymmenen vuoden ajan”, Järvelä korostaa.

Toppilan voimalaitos käytti viime vuonna turvetta 1 500 gigawattitunnin edestä. Määrä on painunut huippuajoista alle puoleen.

Oulun Energian polttoainehuolto työllistää tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla noin 1 500 henkilöä. Alueen pinta-alasta on turvesoita noin 55 prosenttia.

Oululaisten yksiselitteinen ilmoitus lopettaa turpeen käyttö ei saa muilta turpeen käyttäjiltä aivan varauksetonta ihailua.

Muut turvetta käyttävät energiayhtiöt antavat ymmärtää, että kyse on jonkin asteisesta keulimisesta. Suoraa arvostelua kuitenkin vältetään.

”En ota Oulun Energia ilmoitukseen kantaa. Oulun Energia on juridinen yhtiö, jolla on omat toimintatapansa. Jos he ovat tällaisen ilmoituksen antaneet, se on heidän asiansa”, vaasalaisen Vaskiluodon Voiman toimitusjohtaja Mats Söderlund pyörittelee.

Vaskiluodon Voimalla on voimaloita Vaasassa ja Seinäjoella. Näistä ainakin Seinäjoen voimala on iso turpeen käyttäjä.

Söderlund puolustaakin turpeen käyttöä eri näkökulmista.

”Turpeen keruu tuo työpaikkoja sinne, missä niitä ei luonnostaan juurikaan ole. Turve ei vinouta kauppatasetta ja se on hyvä polttoaine huoltovarmuudenkin kannalta”, Söderlund listaa.

Vaskiluodon Voima ei aiokaan luopua suosiolla turpeen käytöstä. Toimitusjohtaja kuitenkin myöntää, että turpeen käyttöä painaa alas moni ulkoinen tekijä.

”Kyllä käyrä on alaspäin. Soiden ympäristöluvitus on hankalaa ja turpeen käytön yleinen hyväksyttävyyskin on aika heikkoa. Edelleen silti avataan uusia soita turvetuotantoon.”

Turpeen käytön aluetaloudellista merkitystä korostaa myös Jyväskylän Energian toimitusjohtaja Tuomo Kantola.

”Turpeen nosto tuo Keski-Suomeen vuosittain 10–20 miljoonan euron talousruiskeen.”

Jyväskylän kokonaan omistama energiayhtiö pyrkii kaupungin strategian mukaisesti hiilineutraaliksi – ilman vuosisitoumuksia.

”Nopea luopuminen turpeesta vaatisi sellaisia investointeja, jotka eivät ole käyttötaloudellisesti järkeviä”, Kantola sanoo.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on väläyttänyt maakaasun käytön lisäämistä. Voisiko turvetta korvata kaasulla?

”Tätä vaihtoehtoa meillä ei ole edes laskettu, koska Keski- ja Pohjois-Suomeen ei tule maakaasuputkea. Eiköhän Tiilikainen viittaa tällä lähinnä Helsingin kivihiilen korvaamiseen”, Kantola arvelee.

Tekniikka&talous uutiskirje 20.1.2018, Harri Repo